Simo Heiskanen tulkitsee Mirkka Rekolan runoja laulaen, lausuen ja tanssien.

Minä unohdin miten suuressa talossa asun -näyttämöteos on liikettä ja ihmisääntä yhdistävä esitys, jossa menneisyys, nykyhetki, etiäiset tulevasta kohtaavat. Lausuen ja lauluina esitetyt Mirkka Rekolan runot toimivat esityksen punaisena lankana. Simo Heiskasen säveltämä esitys punoo yhteen elämän hetkellisyyttä ja ihmisen muistia.

Teoksen visualisointi – liike ja projisoinnit luovat assosiaatioita, jotka ovat Rekolan runojen toistuvia runokuvia – meren mielialoja, vuodenaikojen vaihteita. Teos puhuttelee ja haastaa kielellisen ja ilmaisullisen monisärmäisyytensä ansiosta kaikenikäisiä katsojia tarkkaavaisuuteen ja sisäiseen dialogiin Rekolan runouden kanssa. Rekolan runouden lailla tämä esitys ei ole kerralla nähty.